AC Oulun tuore urheilutoimenjohtaja läpi leikkaa Laivastonsinistä visiotaan kaksiosaisen haastattelupaketin toisessa jaksossa.
Miten Nurmela yhdistää urheilutoimenjohtajan pestinsä sekä valmennusroolinsa?
Mihin oululainen jalkapallo on menossa?
Ja mitä ensi kaudelta voidaan odottaa?
Näihin kysymyksiin Nurmela vastaa isänpäivänä ilmestyvässä haastattelun toisessa osassa.
Lähdetään liikkeelle urheilutoimenjohtajan pestin ja valmennustiimin roolin yhdistämisestä. Miten tämä tapahtuu ja toteutuu käytännössä?
– Minun tärkein tehtäväni on auttaa päävalmentaja Mikko Isokangasta jatkuvalla sparrauksella sekä tämän lisäksi auttaa tietysti joukkueen pelaajia sillä osaamisella, jota minulla on, aloittaa Nurmela.
– Varmasti siellä on myös sellaisia ihmisiä, jotka pohtivat, että kuka on oikeasti AC Oulun päävalmentaja. Kyllä hän on Mikko Isokangas, jonka olen tuntenut kymmenen vuotta. Tuollaiset pohtijat aliarvioivat minua valmentajana, mutta myös persoonana. Tiedän tasan tarkkaan paikkani tässä yhtälössä. Me teemme tätä ”Känön” kanssa yhdessä.
Myös toisen ulottuvuuden Nurmela haluaa tehdä kaikille selväksi jo pestinsä alkumetreillä.
– On tullut kysymyksiä myös siitä, että olenko esimiesasemassa päävalmentajaan ja miten tämä toteutetaan käytännön arjessa? Sanon tähän, että esimiesasema on loppujen lopuksi aika hiuksenhieno. Ei urheilutoimenjohtaja esimerkiksi yksin päätä päävalmentajan asemasta yhtään mitään. Kyllä ne ovat aina hallitus- ja omistajatason keskusteluja.
– Koen, että minä olen nimenomaan esimies asemassa urheilutoimenjohtajan tehtävässä. Tämä tarkoittaa sitä, että huolehdin seuran linjasta urheilun toimintojen puolella ja otan siitä täyden vastuun. Jos kompromisseja täytyy tehdä, niin minä vastaan siitä. Ja painotan, että otan tästä kaiken vastuun.
Entä sitten oululainen jalkapallo? Minne on matka ja miten tällä matkalla päästään mielestäsi tehokkaimmin eteenpäin?
– Potentiaali on valtava sen suhteen mitä me voimme yhdessä saada aikaiseksi. Pelaajaputki on hyvin rakennettu, mutta sitä pitää saada tiivistettyä ja reservin sekä edustusjoukkueen yhteistyötä aktiivisemmaksi.
– Jos taas ajattelemme puhtaasti edustusjoukkueen matkaa, niin kuten haastattelun ensimmäisessä jaksossa sanoin, niin toimintaa pitää saada stabiilimmaksi. Samaan aikaan me emme voi olla naiiveja esimerkiksi joukkueen rakentamisen osalta.
Mitä tarkoitat?
– Kyllä AC Oulun paikka on oltava siellä kuuden parhaan Veikkausliigaseuran joukossa, kun sarjataulukkoa katsotaan. Kun tavoite on tuo ja isossa kuvassa haluamme tähdätä myös eurokentille, niin emme pysty sitä paikallisilla pelaajilla yksin sitä tekemään. Reserveissä pitää olla potentiaalisia pelaajia, joilla aito näkymä Veikkausliigajoukkueesta.
– Haluan myös vaalia ja edistää sitä ajatusmaailmaa, ettemme hanki meidän lahjakkaimpien nuorten pelaajien ”eteen” sellaista pelaajaa ulkomailta, joka ei pysty oikeasti olemaan selkeästi parempi pelaaja kuin se nuori lahjakkuus. Sellainen olisi mielestäni väärä tapa toimia.
On potentiaalia, on intohimoiset kannattajat, äärimmäisen vahva seurayhteisö ja näkymä Laivastonsinisestä tulevaisuudesta. Mikä on sinun viestisi heille kaikille uuden aikakauden alussa?
– Haluan ajatella tätä asiaa niin päin, että tehdään enemmän ja puhutaan sitten, kun teot on tehty. Uskon tähän juttuun valtavan paljon. En halua luvata mitään yleistyksiä, joista puuttuu pohja tai ne perustuvat johonkin epämääräiseen. Minun tehtäväni on tehdä oma työni parhaalla mahdollisella tavalla ja oululaisen jalkapalloilun hyväksi. Teot kertokoot mitä tulevan pitää.
